Puheenvuoro: Taitettu indeksi

Päivitetty: 15o maalis 2019



Alla puheenvuoroni koskien taitetun indeksin muuttamista. Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 84 000 ihmistä, silti Eduskunnassa aloitetta ei kannattanut lisäkseni yksikään toinen kansanedustaja. Tein myös aloitteen ns. puoliväli-indeksin käyttöönotosta, mutta myös tämä esitys jäi ilman kannatusta.


Täysistunto

Torstai 9.2.2017 klo 15.59—20.24


Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi

Kansalaisaloite, KAA 4/2016 vp


Sari Tanus

” Arvoisa herra puhemies! Aivan ensiksi tervehdys maanpuolustuskurssilta pohjoisesta prikaatista, josta yritin kiirehtiä tähän istuntoon, mutta valitettavasti aivan alkuun en ehtinyt.


Sitten kansalaisaloitteen laatijoille ja Senioriliikkeelle, joka on vienyt aloitetta eteenpäin, iso kiitos. Tiedän, että kansalaisaloitteen laatiminen ja eteenpäinvieminen ja eduskuntasaliin saattaminen on valtava urakka.

Arvoisa puhemies! Keskustelu taitetusta indeksistä on kestänyt jo aika kauan. Itse asiassa se alkoi jo vuonna 1995. Jääkiekon MM-huumassa tehtyä päätöstä vastustettiin jo silloin ja on vastustettu lähes jokaisessa poliittisessa toritapahtumassa siitä lähtien. Eläkeläiset ovat olleet ja ovat päätökseen erittäin pettyneitä. Se on ymmärrettävää, sillä laskelmien mukaan eläkeläiset saavat tänä päivänä satoja euroja vähemmän eläkettä, kuin jos Lipposen hallitus olisi jättänyt tämän päätöksen tekemättä.


Kristillisdemokraatit vastustivat taitetun indeksin käyttöönottoa ja ovat vastustaneet taitettua indeksiä vuosien varrella — jo silloin, kun rahastoissa oli siis vain muutama kymmenen miljardia euroa. Nyt, kun eläkerahastot ovat kasvaneet — siis tänä päivänä ne ovat jo noin 190 miljardia euroa — jatkan samalla linjalla ja kannatan tehtyä kansalaisaloitetta taitetun indeksin poistosta.


Kun päätös taitetusta indeksistä tehtiin, Suomi oli ollut monta vuotta lamassa, joka oli saanut meidät kuilun partaalle. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 valtionvelka oli räjähtänyt 9,5 miljardista yli 60 miljardiin euroon. Oli selvää, että kaikki talouden toimenpiteet tuli ottaa käyttöön. Paniikki eläkkeiden riittävyydestä oli todellinen. Näin ollen Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin — ja huom.: toimenpiteen piti olla väliaikainen. Ja markka se rahayksikkö todella siinä vaiheessa oli.


Valtionvelka oli tuolloin siis 60 miljardia ja eläkerahastoissa oli noin 40 miljardia. Nyt 20 vuotta myöhemmin valtionvelka on noin 10 miljardia euroa, mutta eläkerahastot ovat siis jo noin 190 miljardia. Koko tämä 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut totuus, jota on ruokittu. Syytä tähän on vaikea ymmärtää. Kun rahastojen arvo oli 40 miljardia, 5 prosentin tuotto tarkoitti 2:ta miljardia vuodessa. Kun rahastojen arvo on 200 miljardia, kasvaa rahasto samoilla prosenteilla jo 10 miljardia vuodessa. 2,5 prosentin tuotolla, silloinkin, rahaston tuotto on 5 miljardia vuodessa.


Tulevaisuutta on vaikea ennustaa mutta menneisyyttä jo hieman helpompi. Kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet rahastojen kasvaneen 40 miljardista 190 miljardiin. Tasaisella jakolaskulla kasvu on siis ollut 7,5 miljardia vuosittain.


Valtion velkaantuminen on aihe, josta kuulemme tässä salissa joka päivä. Siitä vallitsee kollektiivinen paniikki. Eilen pääministeri kuitenkin iloitsi, ettemme ole velkaantuneet suhteessa bruttokansantuotteeseen yhtään lisää. Kukaan ei kuitenkaan muista mainita, että samanaikaisesti, kun lainaamme rahaa pitääksemme huolta muun muassa eläkeläisistämme, eläkerahastot ovat kasvaneet 2,5-kertaisella vauhdilla valtionvelkaan nähden. Samanaikaisesti, kun Senioriliike on yrittänyt saada eläkeläisten ääntä kuuluville, ovat Tela sekä Eläketurvakeskus käyneet massiivista kampanjaa taitetun indeksin puolesta. On hämmentävää, kuinka samoja tilastoja voidaan tulkita niin eri tavalla. On myös erikoista, että juuri tässä asiassa pystytään näkemään kauas tulevaisuuteen ja tekemään päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat jopa 50 vuoden päähän. Samoilla luvuilla toinen pääsee tilanteeseen, jossa rahastojen arvo on nollissa, ja toinen laskelmissaan 600 miljardiin euroon. Muistuttaisin äsken mainitsemastani toteutuneesta laskelmasta, jossa keskikasvu on siis ollut 7,5 miljardia euroa vuodessa. Se ei ole kuvitelmaa, vaan mitattavissa oleva totuus.


Koko ajan on puhuttu tilanteesta, jossa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kuinka meillä on edessämme eläkepommi. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, ja pommi on jäänyt suutariksi. Telan tiedotus on saanut valtaansa myös nuorisojärjestöt, jotka toistavat heille syötettyä niin sanottua faktaa siitä, kuinka eläkeläiset syövät heidän pöydästään. Toki he unohtavat sen, että taitetun indeksin poisto nostaa myös heidän omia eläkkeitään. Nuorten huoli siitä, että heidän eläkkeensä jäisivät tämän muutoksen takia pieniksi, on turha. Tämän päivän palkansaajien eläkkeet tulevat olemaan selkeästi suuremmat kuin edellisten sukupolvien, niin ovat palkatkin.


Indeksikeskusteluun on tarkoituksellisesti sotkettu mukaan myös kansan- ja takuueläkkeet. Aivan turhaan, koska puhutaan täysin eri asioista. Työeläke on ansiosidonnainen, kansaneläke ei. Kun puhutaan siitä, että indeksimuutos olisi epäoikeudenmukainen ja rikastuttaisi eläkeläisiä, kannattaa muistaa, että 374 000 eläkeläistä Suomessa elää köyhyysrajan alla. Rahat kansan- ja takuueläkkeiden nostoon löytyvät toivottavasti tämän keskustelun jälkeen tästä salista. On hyvä, että indeksikeskustelu on nostanut esille kaikkein heikoimmin, pelkällä kansaneläkkeellä sinnittelevät eläkeläiset. Lisärahat alimpien eläkkeiden korottamiseen voisivat löytyä osittain vaikkapa niistä verotuloista, jotka saadaan, kun työeläkkeet kasvavat.


Samalla kun Tela ja muut toimijat pystyvät esittämään laskelmia, jotka ulottuvat 50 vuoden päähän, ei ole lainkaan laskelmia siitä, minkälaiset vaikutukset taitetun indeksin poistolla olisi kansantalouteen. Meillä on lähes 200 miljardin potti, jonka tuotoista edes osaa ei haluta vapauttaa elvyttämään taloutta. Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyisi, jos eläkeläisten ostovoima kasvaisi ja he saisivat heille tarkoitetut eläkesäästöt siihen käyttöön, mihin ne on säästetty. Syntyisi ostovoimaa, työpaikkoja, verotuloja. Säästyisi asumistuki- ja muita sosiaalimenoja, menoja, joita nyt rahoitetaan lainarahalla. Mikä tärkeintä, eläkeläiset saisivat sen toimeentulon, joka heille kuuluu. He ovat tehneet työnsä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin. On selvää, että pienituloisimpia eläkeläisiä ajatellen tasokorotuksia eläkkeisiin tulee tehdä reilusti. Eläkeköyhyys on saatava poistettua. Samanaikaisesti eläkekatto ylisuurten eläkkeiden leikkaamiseksi olisi mielestäni tarpeen.


Taitetun indeksin poistoon liittyen: Kun indeksimuutoksia tehdään, tilannetta voidaan tarkastella esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein — riittävän pitkä aika nähdä, miten indeksi vaikuttaa, ja samalla riittävän lyhyt aika, jotta kehitykseen voidaan reagoida. Taitettu indeksi tuotiin alun perin väliaikaisena ratkaisuna.


Kannatan aloitetta TyEL-indeksin palauttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi palkkatuloindeksiksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tulen toimimaan eläkeläisten oikeudenmukaisemman kohtelun puolesta myös silloin, kun käsitellään eläkeasioita.”


[Suosionosoituksia yleisölehteriltä — Puhemies koputtaa]


©2019 by Sari Tanus

  • Facebook - Sari Tanus
  • Twitter - Sari Tanus
  • Instagram - Sari Tanus